Olen illan ihmetellyt itseäni ja suhdettani telkkariin / nettiin / musiikkiin. Miksiköhän hallitus menee ja muuttaa tv-luvan veroluontoiseksi maksuksi? Esiintyvien ja tuottavien artistien korvausajalle taas ei lotkauteta korvaakaan. Nettiinhän pitäisi laittaa julmettu pääsymaksu. Ainakin sillä saisi rajoitettua ihmisten, lue minun, roikkumista täällä.
Kummallista miten telkun vanhat ohjelmat ja ikuiset uusinnat saavat meikäläisen pitämään lootan kiinni. Samoin nettifoorumeilla, jos ei mitään uutta sisältöä, niin ei paljon kiinnosta notkua täällä. Musiikki sitävastoin, mitä vanhempaa , sen parempaa. Nämä nykyneidit, Madonna (saman ikäinen kanssani), PPM ( vai mikä se oli ) ja muut vastaavat pop-musiikin edustajat, eivät herätä mitään intohimoja. Sarah Vaughan ja Lady Day, herranen isä, miten sydän sykkii. Parhaillaan Stan Getz puhaltelee foniinsa ja tuo se on terapeuttisen rauhoittavaa. Siis musiikissa on minulla näemmä toiset arvot kuin töllössä ja netissä.
Se taitaa olla sama kuin kirjallisuudessa. Toki on loistavia romaaneja tullut ja tulossa koko ajan. Vaan parempaa seikkailukirjaa ei olekaan kuin, Seitsemän Veljestä. Dumasin Muskettisoturit ja Monte Criston Kreivi saavat edelleen pikkupojan seikkailuhengen esiin. Antiikin yksi helmistä on Kyyroksen Sotaretket, kirja jonka voisi lukea kerran kuukauteen. Samoin on muidenkin antiikin kirjojen kanssa.
Juomien suhteen on sama. 10 v. Laproaigh, on hyvää. Vaan kun lasiin kaadetaan saman tislaamon Quarter Cask, niin johan alkaa maailma olla mallillaan. 30v. Balvennie on yksi parhaista jalojuomista.
Hmmmmm... Pitäisikös tässä huolestua, taidan itsekin tulla vanhaksi. No, kippis sille!
Korvaava teelusikkakokemus
55 minuuttia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti